Mitä on luovuus? Mitä keinoäly tulee vielä tekemään?
Olen muutaman vuoden ajan seurannut suurella mielenkiinnolla sitä, mihin keinotodellisuus ja tekoäly ovat kehittymässä. Olemme enemmän ja enemmän jäämässä tietokoneiden valtavan tiedonkäsittelykapasiteetin jalkoihin. Vai olemmeko? Onko ihmisen luovuus vain sarja erilaisia ennalta määrättyjä valintoja? Voiko tekoäly syrjäyttää ihmiset myös taiteissa?
Löysin muutama kuukausi sitten appin, joka tekee valmiita kappaleita tekoälyn avulla. Valitset genren ja painat nappia ja voilá sinulla on valmis kappale. No jos se olisikin ollut näin kätevää, niin en tätä salaisuutta olisi paljastanut. Onneksi siinä on kuitenkin aika paljon säätöjä mitä tehdä. Huomasin muutaman biisin tehtyäni, että käsillä on oikein hyvä keino tehdä taustoja laulunkirjoitukseen. Sitten huomasin tekeväni täyttä häkää kokonaista levyllistä kappaleita. Pystyin keskittymään siihen mitä osaan laulunkirjoituksessa parhaiten, eli tehdä melodioita ja rakenteita. Samalla sanoitusten taso nousi, kun minun ei tarvinnut ajatella tuotannollisia asioita, vaan luovuus sai virrata vapaasti kappaleen mukaisesti.
Tekoäly ei ole kovin hyvä toplineri. Kytken yleensä softasta melodian pois päältä, sillä ne ovat aivan kamalan huonoja. Tosin alan suurin projekti AIVA on onnistunut myös melodioiden kirjoittamisessa. Se on onnistunut mallintamaan menestyksekkäästi melodiakulkuja, joista ihmiset pitävät. Sen tietokanta on lukenut ja opiskellut valtavan määrän tunnettujen suurten säveltäjien teoksia, joiden pohjalta se on tehnyt omia sävellyksiään.
Se miten itse olen säveltäessä tekoälyä käyttänyt, on sellaisten laulunkirjoittamiseen suoraan liittymättömien osuuksien automatisointi, joita en itse jaksa tehdä. Yleensä se on siis valmis tausta tai idean kehittely ChatGPT:n kanssa. Periaatteessa voisin hankkia netistä valmiin pohjan ja alkaa säveltää sille. Se olisi täsmälleen yhtä paljon minun tekemäni kuin tässäkin tapauksessa. Tekoälyt ovat laulunkirjoittamisessa minulla tällä hetkellä niitä puuttuvia kimppakirjoittajia, joiden kanssa pallotellaan ideaa puolelta toiselle. Ja lopulta valmiissa laulussa on aika vähän tekstiä, jota tekoäly olisi kirjoittanut. Tässä tilanteessa tekoäly on vain yksi työkalu muiden joukossa. Eikä lopulta eroa mitenkään siitä, että haetaan inspiraatiota ja uusia ideoita ympäristöstä.
Kokonaan toinen juttu on se mihin ollaan menossa. Tutustuin juuri suno.ai:n ja udion mahdollisuuksiin ja totesin, että tästä ei ole enää pitkä matka siihen, että radiohitit voidaan tehdä kokonaan tekoälyllä ja suuri joukko jo valmiiksi ahtaalle ajettuja laulunkirjoittajia ja myös artisteja siirretään suoraan tekemään lopullisesti kiinteistönhoitoa, siivousta tai postinjakelua.
Mutta seuraavassa hetkessä kuuntelen kappaleita tarkemmin. Jos tekijänä olisi ihminen, niin kappaleet lentäisivät armottomasti roskiin. Arvon tekoälyn tekemille kappaleille antavat ihmiset ja se, että ne on tehnyt juurikin tekoäly. Tuntemattoman tekijän levy-yhtiölle lähettämä AI-demo tuskin pääsisi edelleenkään mihinkään. Toisaalta tekniikka on kehittynyt parin vuoden aikana sellaisella harppauksella, että on aika mahdoton edes käsittää millaisia kappaleita tulemme kuulemaan tekoälyltä vain muutaman vuoden sisällä. ”AI-Saulin” versio ”Taulut”-kappaleesta tuli hetkessä jopa suositummaksi kuin alkuperäinen kappale. Ja tunnettujen artistien ja hahmojen AI-äänet ovat tulkinneet kokonaan uusia kappaleita.
Pääsemme perimmäiseen kysymykseen: mikä on taidetta? Missä on luovan ja ainutlaatuisen teoksen rajat? Mikä lasketaan soittimeksi tai luovaksi prosessiksi? Onko satojen kappaleiden generoiminen riittävää vai pitääkö niitä muokata jotenkin: mikä on vähimmäismäärä muokkausta?
Eräs taiteen opettaja kertoi kerran että jos joku sanoo hänelle ”tuollaista taidetta nyt voisi tehdä kuka tahansa”, niin hän kysyy: ”mikset sitten tee?”
Seuraavassa pätkä kappaleesta ”Peili, peili”. Sanat on palloteltu ChatGPT:n kanssa ja musiikista vastaa Suno AI. Kokonaisaika biisin tekemiselle noin 5min. Biisintekijä, sano ettet ole edes vähän huolissasi.
