Bling bling! <\/p>\n\n\n\n
Musiikkialaan liittyy vahvasti ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 alalle sis\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n on ik\u00e4\u00e4n kuin jossakin paratiisissa, jossa vain k\u00e4yskennell\u00e4\u00e4n etsien inspiraatiota ja tehd\u00e4\u00e4n sitten jotain valtavan hienoa joka p\u00e4\u00e4tyy levylle ja valtavien ihmismassojen kuultavaksi ja ihailtavaksi. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista ja sit\u00e4 kulutetaan enemm\u00e4n kuin sit\u00e4 tienataan, pidet\u00e4\u00e4n hulppeita bileit\u00e4 ja kun ura on ohi niin ihmismassojen unohtamat ihmisrauniot ryypp\u00e4\u00e4v\u00e4t itsens\u00e4 lopuilla rahoilla hengilt\u00e4, ellei sitten ole vet\u00e4nyt \u00f6vereit\u00e4 jo ennen uran loppumista. <\/p>\n\n\n\n
Bileit\u00e4 ja villej\u00e4 orgioita<\/p>\n\n\n\n
Todellisuudessa ala on aika lailla samanlainen kuin mik\u00e4 tahansa muukin yritystoiminta. Artisti myy el\u00e4myspalvelua, jonka joku haluaa ostaa. Biisien tekij\u00e4t myyv\u00e4t kappaleita, joita joku artisti haluaa levytt\u00e4\u00e4 ja musiikin kuluttajat kuunnella maksua vastaan. Kun b\u00e4ndi menee soittamaan keikkapaikalle, yleis\u00f6 maksaa kaikille osallisille palkan konsertista: keikkamyyj\u00e4, manageri, ohjelmatoimisto, keikkaj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4, j\u00e4rjestyksenvalvojat, kassat, teknikot, talkkarit, artisti ja b\u00e4ndi sek\u00e4 biisien tekij\u00e4t. Eli kun puhutaan keikkojen j\u00e4rjet\u00e4misest\u00e4 ja kulttuurialan leikkauksista, ei puhuta vain taiteilijoiden rahoista vaan my\u00f6s alan sidosryhmien rahoista. Mukana kun on paljon tekij\u00f6it\u00e4, joiden ty\u00f6nkuvaan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuulu yht\u00e4\u00e4n taiteen tekeminen, mutta heid\u00e4n ty\u00f6panostaan tarvitaan silti korvaamattomasti esimerkiksi tapahtumien tuottamiseen. He hy\u00f6tyv\u00e4t valtion rahoituksesta v\u00e4lillisesti, kun musiikkia ja palveluja voidaan tuottaa ammattimaisesti. <\/p>\n\n\n\n
Ville Valo kertoi jossain haastattelussa muutaman vuoden takaa HIM-yhtyeen raiderista jotain sen suuntaista, ett\u00e4 ”siin\u00e4 vaiheessa kun b\u00e4ndi tajuaa heid\u00e4n maksavan kaikesta siit\u00e4 takahuonetarjoilusta, raidereistakin tulee kohtuullisia.”* Kummelin hokema ”artisti maksaa” on itseasiassa aika osuva. Artisti on se taho joka lopulta maksaa omissa palkkioissaan aika monelle ihmiselle palkan. Keikkalipusta menee aika pieni osa lopulta artistille. Moni keikkapaikka ottaa oman osuutensa lipputuloista ja maksaa artistin palkkion. Joissain tapauksissa keikka menee lippuriskin\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 artisti saa prosenttiosuuden lipputuloista vaikka niit\u00e4 ostettaisiin vain yksi. <\/p>\n\n\n\n
Hallitus ilmoitti aikeista leikata taiteen ja kulttuurin rahoitusta 18,2miljoonaa, mik\u00e4 rahaksi muutettuna on runnellulle alalle aikamoista kylm\u00e4\u00e4 kyyti\u00e4. Ala, joka tuottaa hyvinvointia ja el\u00e4myksi\u00e4, joutuu keksim\u00e4\u00e4n itse uudenlaisia rahoitusmalleja ja kun niit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti luovalla alalla my\u00f6s keksit\u00e4\u00e4n, niin valtio ei varmasti ep\u00e4ile k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikkia keinoja saada maksimaalinen verotuotto n\u00e4ist\u00e4 uusista tulovirroista. <\/p>\n\n\n\n
Musiikki ja kulttuuriala on muutakin kuin pelkk\u00e4\u00e4 bling blingi\u00e4. Se on normaalia liiketoimintaa, jossa tuotteena on kulttuuri. Taide ei ole vain jotain gallerioihin suljettua valtionapurahataiteilua, vaan kommunikaatiota ihmiselt\u00e4 toiselle. Valtion tukemat taiteilijat ovat niit\u00e4, joiden avulla esimerkiksi esiintyv\u00e4t taiteilijat saavat sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 keikoilleen ja levyilleen, teatterit ja elokuvat saavat uusia k\u00e4sikirjoituksia tuotantoihin, klassiset orkesterit soittajia ja uusia teoksia esityksiin ja my\u00f6s ne galleriat n\u00e4yttelyihin muutakin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kuin paikkansa vakiinnuttaneiden taiteilijoiden teoksia. Ilman valtion tukea moni joutuisi tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n silloin kun muilta taiteen tekemiseen liittym\u00e4tt\u00f6milt\u00e4 t\u00f6ilt\u00e4\u00e4n ehtii. Sattumalta tied\u00e4n, ett\u00e4 taiteen tekeminen siin\u00e4 tilanteessa on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes mahdotonta. Itsell\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 taiteen tekemiseen alle kaksi tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 aikaa ja kun tajuaa, mihin kykenisi t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4isen\u00e4, tuntuu tilanne aika ep\u00e4reilulta. En silti valita. Olen valinnut t\u00e4m\u00e4n tieni ihan itse. Monikaan sellainen, jolla on vinksahtanut ymm\u00e4rrys kulttuurista, ja sen tekij\u00f6ist\u00e4 ei kykene tajuamaan sit\u00e4, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on tukea taiteilijoita my\u00f6s valtion tasolta ja miten \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kulttuuriala meid\u00e4n jokaisen jokap\u00e4iv\u00e4iselle el\u00e4m\u00e4lle on. Kulttuuri vaikuttaa niin moneen muuhunkin alaan suoraan tai ep\u00e4suorasti, ett\u00e4 syy-yhteyksien n\u00e4keminen on jossain m\u00e4\u00e4rin tarkkailijan oman viitseli\u00e4isyyden ja omistautuneisuuden varassa. Korona on kurittanut kaikkein eniten niit\u00e4 tahoja kulttuurialalla, jotka eiv\u00e4t ole vakiinnuttaneet paikkaansa, tai tekev\u00e4t taidetta pieness\u00e4 mittakaavassa, mutta hankkien sill\u00e4 itselleen ja perheelleen elannon. Kun kulttuuriala k\u00e4rsii, se heijastuu my\u00f6s muualle. Esimerkkin\u00e4 liikenn\u00f6itsij\u00e4t, joiden vuokraustoiminta romahti keikkojen peruuntumisen my\u00f6t\u00e4. Ravintolat luonnollisesti ovat samassa veneess\u00e4, mutta se heijastuu sit\u00e4 kautta taksiliikenteeseen ja my\u00f6s vartiointipalveluihin.<\/p>\n\n\n\n
Ihminen ei ole mit\u00e4\u00e4n ilman luovuutta. Joka ikinen asia meid\u00e4n kaikkien el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mit\u00e4 me k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tai kulutetaan joka p\u00e4iv\u00e4, on jonkun innovaatio eli luovan ty\u00f6n hedelm\u00e4. Kun luet t\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4, mist\u00e4 sitten luetkin, on t\u00e4m\u00e4n tekstin tuottamiseen ja teknologiaan, joka sen v\u00e4litt\u00e4\u00e4, tarvittu luovuutta. Kuinka monen luovan ihmisen ty\u00f6panos on tarvittu yksinkertaisesti tietokoneen, tabletin tai k\u00e4nnyk\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi kun kuuntelet autossasi radiota, on ensinn\u00e4kin auton suunnittelussa, toteutuksessa ja logistiikassa tarvittu luovuutta, radiol\u00e4hetyksen toteuttamiseen tarvittu luovuutta, ja radiossa soivan kappaleen tekemiseen tarvittu luovuutta. Kaikki se voidaan laskea meid\u00e4n kulttuuriksemme. Se on meid\u00e4n yhteist\u00e4 maailmaamme, jossa me el\u00e4mme ja taide on yksi osa kulttuuria. Se on se tarkkailija ja vahtikoira ja pieni lapsi, jonka on tarkoitus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, jos keisarilla ei ole vaatteita. Taide voi nostaa ja tuhota valtioita ja sen johtajia, joten sen voima on paljon suurempi kuin moni p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Ja ne jotka ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t tiet\u00e4v\u00e4t, julmimman diktatuurin alkavan aina siit\u00e4, ett\u00e4 narri hirtet\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
Aikoinaan Irwin joutui verottajan hampaisiin, jonka seurauksena syntyi mm. t\u00e4m\u00e4 varsin tunnettu kappale.. <\/p>\n\n\n\n