Podcastissa, joskus kesällä kun televisiossa oli menossa ”Anna sen soida”-kampanja suomalaisen musiikin pelastamiseksi, kritisoin hieman sitä kuinka isot tähdet ovat ”kerjäämässä rahaa”. Tiedän olevani oppimassa asioita ja olen aina valmis muuttamaan omaa näkemystä uusien tietojen valossa, joten nyt tuo kritiikki tuntuu hieman kohtuuttomalta. Musiikkiala on pandemian vuoksi menettänyt tuloja tänä vuonna Music Finlandin arvioiden mukaan noin 235miljoonaa euroa.
Useinkaan ei tule ajatelleeksi miten montaa ammattilaista yksi tähti työllistää. Kyse ei ole vain Antti Tuiskun, Vesalan, Tommi Soidinmäen, Vesku Jokisen, Samuli Putron tai Arttu Wiskarin tuloista, vaan heidän koko tuotantotiiminsä tuloista, sekä kaikkien keikkajärjestäjien tuloista. Kun keikkoja ei järjestetä jää aika monen sidosryhmän tulos saamatta: keikkajärjestäjät, ravintolat (henkilökuntineen), bussivuokraamot..
Nyt kun otsikoissa eilen povattiin tilanteen jatkuvan vielä ensi kesään asti, niin on selvää, että moni musiikilla aikaisemmin itsensä elättänyt ihminen joutuu miettimään vakavasti alan vaihtoa. Silti samaan aikaan itselläni paukuttaa takaraivossa ajatus: ”onko tässä mun touhussa mitään järkeä!”
Minulla ei kuitenkaan ole mitään selkeää urapolkua artistiksi, vaan minulle riittää se, että lauluni pääsisivät lentoon ja julkaistuksi. Lopulta vain yksi ajatus on tärkeää niin kuin kaikessa yrittämisessä: ”sitä tehdään mistä maksetaan” Musiikkialan tulorakenne on niin valtavan monisäikeinen, että jos itseltä löytyy halua ja taitoa tehdä tilaussävelmiä, kehittää brändiä, myydä fanituotteita tai tehdä vaikka soundeja, niin tuloa voi saada monesta pienestä virrasta. Ei minun tarvitse saada kuin yksi euro jokaiselta suomalaiselta 😉
Voi kuinka pieninä palasina onkaan mun leipäni maailmalla.
Tapio Rautavaara
Lopuksi pientä esimakua uusimmasta biisistä: ”Oman baarin vippivieras”
