Onko biisin genrellä merkitystä biisin tekovaiheessa?
Voiko biisintekijä tehdä kappaleita sekä Shakiralle, että Sepulturalle? Tätä olen miettinyt aika paljon. Voiko sama biisintekijä tehdä örinäheviä ja sitten taas toisaalta purkkapoppia? Jos laulujen sanat ja sävel merkitään nuottiviivastolle, niin lopulta aika vähän ne enää siellä eroavat toisistaan, ellei tietenkin oteta laulujen aiheita huomioon. Laulujen rakenteet ovat lopulta aika samanlaisia. Aiheet erilaisia tai ne kerrotaan ainakin eri tavalla.
Joten mikä määrittää genren: sävellys vai sovitus vai sanoitus?
Yleensä biisin kirjoittaminen alkaa sillä, että valitaan instrumentti ja aletaan soittamaan jotain, jonka päälle hetken kuluttua aletaan hahmotella sanoja ja sitten vähän enemmän sanoja ja sävelkulkuja. Instrumentti voi olla kitara, piano, ukulele, huilu, huuliharppu, kantele ja vaikka kännykkä tai tietokone. Väitän, että myös DAW voi olla instrumentti. Saat kerralla koko orkesterin laulun taakse. Yleensä instrumentti myös jollain tapaa määrittää tulevan kappaleen genreä ja biisinkirjoitus lähtee väkisinkin sävellys edellä.
Sitten voi olla tilanne, missä kappale syntyy jostain lausahduksesta, jonka kuulee. Kirjoitat biisin jonka voisi laulaa vaikka sävelellä ”jänis istui maassa”, mutta sanat kertovat ihan muusta. Sävel mikä soi päässä kirjoitusvaiheessa, ei tule olemaan lopullinen sävel. Väittäisin, että sanoitus ei välttämättä määrää genreä muuten kuin sillä, mistä aihepiiristä se kertoo ja millä tavalla. Harvoin tulee miettineeksi sitä, mistä esimerkiksi ”Hit to Be Square” kertoo. Siis valtavirran tylsyydestä. Jokainen ”American Psykon” lukeneista tai elokuvan nähneistä muistaa kyllä erittäin selvästi Patric Batemanin syväanalyysin kappaleesta.
Kappaleiden sovittaminen on periaatteessa kappaleiden tuottamista. Kun meillä on kappaleen sanat ja sävel, niin sovittamalla voidaan ne viedä vielä askeleen edemmäs. Sopivalla tuotantokulmalla niihin voidaan tuoda mukaan vielä jokin uusi ajatus. Periaatteessa siis sama sana eri ympäristössä tuo toisenlaisen mielleyhtymän. Ajatusesimerkkinä vaikkapa soittorasian ääni värikkäässä iloisessa animaatiossa lastenohjelmassa, aiheuttaa täysin erilaisen reaktion, kuin sama ääni tyhjässä pimeässä teollisuushallissa kauhuelokuvassa.
Kappaleen tekijä on mieltynyt usein johonkin tyylisuuntaan ja haluaisi kappaleistaan sellaisia. Kerrotaan Unto Monosen pitäneen erittäin paljon jazz-musiikista ja säveltäneen suurimman osan tuotannostaan alun perin jazzina, mutta kuten tiedämme, hänen kappaleensa sovitettiin yleensä tangoiksi ajan suosikkityylin mukaisesti. Toisaalta, silloin kun levy-yhtiössä on päätetty asiasta, on heillä ollut käsitys siitä mikä myy parhaiten ja että Monosen kappaleet soveltuvat ilmiömäisesti juuri tähän haluttuun musiikkityyliin. Voisiko siis sanoa, että jazzina sävelletty kappale toimii parhaiten lopullisessa versiossa tangona? Toisaalta tiedetään näitä genren vaihtoja joita monet artistit ovat tehneet kappaleille, kuten HIM ja ”Wicked Game” sekä Disturbed ja ”Sound of Silence”. Hittitehtailussa on usein käytetty jotain vanhaa kappaletta ja annettu sille jokin uusi kulma tuomalla se uuteen ympäristöön kuten Portion Boysien ”Vauhti Kiihtyy” -kappaleessa tehtiin Matin ja Tepon alkuperäiskappaleelle.
Asia, jonka parissa muutama vuosi sitten kamppailin, oli tapa miten lähestyä levy-yhtiöitä eli musiikin kustantajia ja musiikkiyhtiöitä. Tein kaikki biisit aina mahdollisimman valmiiksi, vaikka tuotanto-osaamiseni ei ollut kovinkaan kaksinen. Sitten luin Teoston sivulta erään artikkelin, jossa AR henkilö kertoi vinkkejä musiikin lähettämisestä levy-yhtiöön ja musiikkikustantajille. Hyvä demo on joko lähellä kaupallista valmista tuotetta tai sitten mahdollisimman pelkistetty akkari/piano/laulu – demo, jossa laulu kuuluu hyvin ja sanoista saa selvää. Monesti, jos ei ole selkeää kuvaa siitä, mikä laulun lopullinen kohdeartisti on, ei kannata tuottaa genrellistä demoa. Silloin kappale saattaa jäädä julkaisematta, jos kyseiselle genrelle ei ole juuri nyt käyttöä. Pelkkä lauludemo antaa mahdollisuuden laajempaan käyttöön ja lisää sen mahdollisuuksia tulla julkaistuksi.
Kappaleet syntyvät monella tavalla ja niiden lopullinen muoto määräytyy lopullisen käyttötarkoituksen mukaan. Säveltäjä ja sanoittaja toivovat laulun päätyvän jonnekin tiettyyn tarkoitukseen, mutta monien vaiheiden kautta se voi ottaa ihan toisenlaisen suunnan. Laulut ovat kuin lapsia, joiden elämän toivoisi menevän hyvin, mutta lopulta ne elävät oman elämänsä, johon tekijällä ei ole varsinaisesti osaa eikä arpaa. Silloin kun synnyttää kappaletta ei välttämättä osaa edes aavistaa millaiseen suuntaan se lopulta päätyy.
Matkani musiikin tekijänä on ottamassa uuden vaihteen silmään. Voit seurata tätä taivalta seuraamalla blogiani. Instassa tilillä @hose_uc ja tietenkin satunnaisten päivitysten muodossa niin SoundCloudissa kuin Youtubessa. Julkaisen itse yleensä kappaleita, joita en lähetä mihinkään muualle. NIIN ja tietenkin tukijoukot. Tervetuloa mukaan!
P.S. Blogin kirjoittamista ja musiikkiuraani voi tukea myös verkkokaupoissani ja jos olet kaltaiseni musiikintekijä, niin Fiverr palveluista löytyy palaute- ja biisinkirjoitusapuja.
