Voiko taidetta suunnitella suosiohakuisesti ja voiko suosiohakuinen taide olla arvokasta taidetta? Entä onko taide jota kukaan ei näe ja jota kukaan ei tunne, olla taidetta? Huomaan yllättäväni itseni yhä uudelleen ja uudelleen miettimästä sitä, voiko viihde olla taidetta?
Yhtenä taiteen määritelmänä on, että se on tarkoituksella tehty. Tekotaiteellisuus on siis täysin taiteen ytimessä, sillä ilman selkeää intentiota ei ole olemassa taidetta. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että sattumalta syntynyt ei koskaan voi olla taidetta. Siksi sitä kutsutaan teokseksi. Sen on joku tehnyt. Periaatteessa taide on pohjimmiltaan viestintää. Taiteilija välittää taiteen kuluttajalle jonkin tunteen, ajatuksen tai elämyksen. Taide voi siirtää ihmisen toiseen aikaan, paikkaan ja mielentilaan.
Taide on aina suunnitelmallista, se on aina teennäistä ja itseään nostattavaa. Siinä ei ole kyse mistään muusta kuin tunnetilan siirtämisestä. Populaarikulttuuri on täynnä taidetta. Sen pääsisältö olemassaololleen on juurikin tunnetilan herättäminen. Se pyrkii näin pääsemään jyvälle siitä mistä suuri enemmistö pitää ja tarjoaa tuohon oman ratkaisunsa.
Entä jos taiteilijan intentio on vain tehdä rahaa taiteellaan? Vähentääkö se taiteen arvoa? Nykytaidetta parjataan yleensä siitä, että taiteilijoilla ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin oman egonsa nostattaminen. Maurizio Cattelan teos ”Comedian” myytiin yli 100 000 eurolla vaikka kyseessä oli ilmastointiteipillä seinään teipattu tavallinen banaani. Tästä voidaankin sitten keskustella onko tämä taidetta kun kuka tahansa voi sellaisen teoksen tehdä, eikä siihen tarvita mitään erikoistaitoja. Mutta kuten aikaisemmin sanoin, taide vaatii tekoja ollakseen taidetta; tässä tapauksessa asettelua, teipin liimaamista ja sitä ennen materiaalin hankinnan. Taide vaatii sitä, että se herättää tunteita; tässä tapauksessa tunne on ärtymys ja hölmistys, mutta kyllä tämä tunteita herättää.
Eli ei ole mitään ongelmaa siinä, että suunnittelee ensin kaavamaisesti sen kuinka rakentaa kappaleen, suunnittelee sointukulun, suunnittelee rakenteen, sävelen ja sanat, suunnittelee soittimet ja lopulta rakentaa taustat ja tämän jälkeen loput äänitykset, miksaa, miksaa ja miksaa vielä vähän lisää, karsii puunaa ja kiillottaa, näppäilee, naputtaa ja nysvää, kunnes lopullinen tuote, teos, on valmis. Täydellisesti tyylipuhdasta poppia! Ja taidetta!
