Mennäänkö täysillä periferiaan?
Bess tuli tunnetuksi vuonna 2017 julkaistuaan ensimmäiset singlet, joista mm. ”Tempo” menestyi heti julkaisunsa jälkeen. Viime keväänä UMK – kisassa Bess kilpaili kappaleella Ram pam pam. Se sai radiosoittoa jopa enemmän kuin kisan voittanut Rasmus. Kappaleen voi kuulla radiosta päivittäin useita kertoja. Bess tekee musiikkia tuottajansa Nopsajalan kanssa ja on ollut feattaamassa mm. Antti Tuiskun, Raappanan, Keko Salatan ja Mikael Gabrielin biiseillä. Kappaleen ”Ram pam pam” on kirjoittanut BESS, Tomi Saario ja Jonas Olsson.
Ensikuuntelu
Oho, ei ollut juuri mitään introa: suoraan asiaan. Kovalla sykkeellä mennään ja kersi lähtee ennen kuin tämä tyyppi on päässyt edes kunnolla kyytiin. Aika kovaa mennään. Sitten palataan säkeistöön ja pudotaan korkealta. Nyt vasta huomasin, että tässähän on prechorus. Kertsi mennään lujaa ja rallatus! ”Ram pam pam” Ilmeisesti demoaa sitä miten erilaisilla tahdeilla ihmiset elää. Kappale kuulostaa hyvältä ja toimii juuri niin hyvin kuin tällaisen poppibiisin kuuluukin. Laulajalla on kiva raspi äänessä, mutta siitä kuuluu silti oikea laulutekniikka.
Analyysi
Kappaleessa on dynamiikan muutoksia ja koukkuja muutenkin kuin pelkkä nimen toistaminen. Niitä löytyy sanoituksista jo ensimmäisistä riveistä lähtien. ”Mä, mä vaan haluan.. Sä, sä vaan haluat.. ” Poppibiisin ensimmäinen sääntö on, että ensimmäisistä sekunneista lähtien kuuntelija pitää tempaista mukaan kappaleen tarinaan. Tässä konflikti esitellään heti saman tien. Kaksi ihmistä ovat eri vaiheissa omia elämän suunnitelmiaan. Tämän vuoksi toinen haluaisi mennä vapaana ja tehdä mitä huvittaa ja toinen haluaisi asettua aloilleen. (Kappas kappas missäs kappaleessa juuri oli sama asetelma)
Kokonaisuutena tämä on erittäin toimiva tuotannosta ei ole sanottavaa yhtään mitenkään. Kaikki tuntuu olevat tarkkaan harkittua. Rakenteena on perinteinen Verse – Prechorus – Chorus – Verse – Prechorus – Chorus – Bridge – Chorus – Chorus, mikä sinällään on mielenkiintoista sillä yleensä kappale toimii parhaiten, kun siinä on joko Prechorus tai Bridge eikä molempia yhtä aikaa. Tosin nykyään kun kuuntelee radiosta kappaleita niin suurin osa menee täsmälleen tällä samalla rakenteella.
Sanoituksellisesti ollaan hyvin dramaattisella maaperällä ja sanat ovat isoja kuten ”toinen jalka haudassa” ”pitää olla vapaa nyt, eikä vasta kun haudassa makaa” ”jos tää on rakkautta, niin nyt Jumalauta”. Vaikka suoraan ei sanota, niin itse näkisin tämän olevan erobiisi, jossa toinen viimeinkin sanoo mitä ajattelee, kun on padonnut riittävän kauan pahaa oloa sisälleen.
Kokonaisuus on tarkoin harkittu ja tyylipuhdas pop kappale. JA jos jotain negatiivista, mutta rakentavaa haetaan, niin kappale ei varsinaisesti yllättänyt. Toisaalta hyvä poppi on juuri sellaista ”sitä saa mitä tilaa” – tyyppistä materiaalia. Tietyt ratkaisut vain tomivat. Kappaleena on huomioitava, että prechorus menee melodisesti alaspäin.
Yhteenveto
Ei ole mitenkään ihme, että tämä kappale on päätynyt soimaan laajalla skaalalla radioissa. Se on tarttuva ja vetää mukaansa tekemättä silti itsestään suurta numeroa. Siitä en osaa sanoa mitään, olisiko tämä kappale toiminut euroviisulavalla Torinossa. Sitä saamme muiden Suomen karsintoihin jääneiden kappaleiden joukossa mietiskellä yön pimeinä tunteina. Mitä niitä nyt oli: Minne tuuli kuljettaa, Sleepwalker…
Jätän eurovision laulukilpailujen osalta aiheen vain siihen, että on äärimmäisen vaikeaa voittaa euroviisut: pitäisi olla niin hyvä, että voittaa UMK:n ja silti niin huono, että osuu myös muun euroopan musiikkimakuun. 😉
Mikä kappale analysoidaan seuraavaksi? Ehdota kommenteissa, palautekentässä tai ehdota sosiaalisen median kautta.
Samaan tapaan arvioin myös mitä tahansa kappaletta mikä tulee arvioitavaksi minulle mm. Fiverr – palvelussa.
Minua voi seurata seuraavissa sosiaalisen median palveluissa: