Moni luovan työn tekijä tekee työtään intohimolla ja tietää sen miten harvinaista inspiraatio on. Suurimmaksi osaksi kaikki biisit, joita säveltäjä tekee, ovat kauheita raakileita, joita pitää hioa ja puhdistaa ja puunata ja hiki hatussa hoonata. Valmiina kappaleena se ei juuri herätä itsessä mitään muuta kuin ärsytystä miten paljon siihen on antanut aikaansa ja miten vähän se ajan antaminen on lopulta vaikuttanut lopputulokseen.
Kunnes…
Kello lyö kaksitoista ja saat sen elämää suuremman teeman päähän, kirkas idea, joka syntyy vaivatta ja kaikki harmoniat ikään kuin ilmestyvät tyhjästä ilman mitään vaivaa. Lopputulos on siinä kolmen neljän tunnin päästä elämää suurempi ja olet mielestäsi tehnyt jälleen yhden hittibiisin.
Kunnes kuulet sen aamulla..
Joskus onnistaa ja joskus ei. Yleensä unien jälkeen joku on mennyt muuttamaan yöllä syntynyttä eeppistä mestariteosta. Aamulla ihmettelet miksi olet lisännyt jonkin täysin randomin stemman koko biisin pituudelle, joka ei edes etäisesti muistuta mitään muuta koko biisissä ja muistat, että olet aina pitänyt saha-aallon poraavasta lähes orgastisesta tunnelmasta ja olet lisännyt niitä kolme terssin etäisyyksille toisistaan. Tuloksena, että koko kappale on vähennettyjä täynnä ja taustalla pauhaa kokeellinen ”breakbeat meets dubstep in tropical house” – tyyppinen biitti. Siinä sitten mietit, että oliko unien menettäminen tämän arvoista? No ei ollut, mutta seuraavana iltana edessä on sama ralli.
Tämä ei toki vaivaa kaikkia. Moni ammattilainen tekee myös niin, että musiikkia sävelletään luovilla keinoilla päiväsaikaan tai varhain aamulla. Aivojen kannalta tämä ammattilaisten tapa tehdä on parempi, sillä luovuus syntyy parhaimmillaan levänneissä aivoissa. Väsyneessä päässä on vain väsyneitä ajatuksia ja vaikka theta- ja alpha- aallot auttavatkin luovuutta, ei se auta silloin kun univaje alkaa olla todella paha. Aivoaallot kertovat sitä mitä aivot ovat parhaimmillaan tekemään, kun ollaan aivan unen rajamailla, eli aivot alkavat tuottaa unta päivän huolet ovat ohi, jolloin theta-aallot antavat aivoille luvat rentoutua ja antaa ajatusten lentää, alpha-aallot puolestaan liittyvät rentoutumiseen ja valmistautumiseen uneen. Unen rajalla on luovuuden kulta-aitta. Monta kertaa olen hyräillyt myös juuri herättyäni melodian muistiin.
Meillä kaikilla on oma rytmimme ja tapamme tehdä asioita. Itsellä luomiseen liittyy vahvasti se, että en kestä keskeytyksiä silloin kun sävellän ja perheellisenä päivällä tai illalla on käytännössä täysin mahdotonta ottaa itselleen tuntiakaan säveltämiseen. Joten sävellän silloin kun muut nukkuvat. On oikeastaan mielenkiintoista, miten monikaan ei ajattele miten paljon pienikin keskeytys häiritsee silloin kun haluaa luoda jotain uutta tai tekee jotain tarkkaa hommaa.
